maanantai 24. helmikuuta 2014

Varsa tuli taloon, voi ei!

No niin, olemme käyneet läpi hevosia jotka ansaitsevat oikeanlaisen ihmisen.On orihevosia (älä osta!) sitten on tammahevosia (älä osta!) ja sitten on ruunahevosia (voit jopa ostaa tällaisen, jos on ihan pakko!)

Ja sitten on varsa. Jossain kohtaa ihmisille tulee valtava älynväläys joko teettää sillä omalla tammallaan varsa, tai ihan käydä semmoinen ostamassa. Käydäänpä tässä nyt läpi muutamia juttuja jotka kannattaa ottaa huomioon ennen minkäänlaista varsan teettämistä, varaamista tai ostamista.

Varsa on pieni ja söpö aika vähän aikaa, tarkalleen ottaen sen ensimmäisen elinpäivän. Sen jälkeen alkaa loppuelämän kestävä, hermoja raastava, itkuntäyteinen jakso alati kasvavan nuoren hevosen kanssa, joka kasvaessaan löytää itsestään aina uusia ulottuvuuksia ja on täynnä elämäniloa päivästä riippumatta.

Varsan kanssa tulee muistaa mm. seuraavat asiat:
Se ei tiedä yhtään mistään yhtään mitään.
Se ei tajua mikä on riimu, miksi ihminen siinä riimussa roikkuu, ja miksi sen ihmisen vieressä pitää kävellä (huom kävellä, ei hyppiä ja riekkua)
Se ei osaa nostaa jalkojaan kavion putsausta varten, vaan kaatuu samantien jos nostat yhden jalan ylös,
Se ei ymmärrä että ihmisen potkiminen ja näykkiminen on huonoa käytöstä.
Se ei osaa seistä sidottuna.
Se ei osaa siis mitään muuta kuin kulkea emänsä vieressä ja telakoitua maitobaariin säännöllisin väliajoin.

Valmistaudu siihen että saat opettaa sille ihan kaiken mitä aikuiset hevoset osaavat. Ja uskokaa kun sanon, se tulee olemaan pitkä pitkä tie.

Meillä on tapahtunut varsojen kanssa mm seuraavaa:
Eräs varsa (jo riimussa kävelyn oppinut) ei kestänyt yhtään sitä että ihminen korotti vähän ääntään, ja eräänä tämmöisenä kertana lähti käsistäni, yritti kaikin keinoin päästä kavereiden luokse pihattotarhaan ja katkoi sähköaidat varmaan kolmesta kohtaa ennen kuin tajusi jo olevansa tarhassa sisällä.
Eräs varsa pelästytti itse itsensä traileriharjoituksissa seistessään lastaussillalla, huomatessaan pressusta roikkuvan narun ja vetäessään siitä trailerin pressun alas. No siitäpä sitten ilo irtosi, varsaa haettiin  naapurin pihalta, jonne se oli muuten hypännyt metrisen kiviaidan yli.
Jokainen varsa on kaatunut rähmälleen ensimmäisissä kavioiden vuoluissa, osa hermostuu siitä enemmän ja osa vielä enemmän.
Eräs varsa ei seurannutkaan emäänsä laitumelle mennessämme, vaan lähti kovin määrätietoisesti tallustelemaan valtatietä pitkin ties mihin. Nykyään meillä talutetaan varsat riimusta jo toisena elinpäivänään, emä kyllä seuraa perässä.
Eräs varsa oli niin kärsimätön että talutusharjoitukset piti tehdä tallissa sisällä, n 15 sekunnin sarjoissa ettei mene hermo pikkuvarsalla...
Eräs varsa hyppäsi orimaisuuttaan niin komiasti pystyyn että kaatui selälleen. Noloa.
Eräs varsa on Sarilta päässyt irti jo kolme kertaa!!! Kyllä, se on Kilmister, tämä nykyinen elämäni valo!

Kuvituksena muutamia varsojani vuosien varrelta.

Niilo

Niilo

Niilo vastasyntyneenä

Niilo


Vahva-Igor
Vingerpori

Vahva-Igor
Vingerpori
Kilmister

Kilmister

Kilmister

Kilmister

Kilmister

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti