maanantai 25. elokuuta 2014

Pihatossa kuhisee

Pääsin tossa yks ilta maistamaan vähän pihattohevosen elämää. Suomenhevoset meni vähän aikaisemmin sisälle ja mä pääsin niiden pihattotarhaa tutkailemaan.

Eipä siinä mitään, ihan okei mesta. Tutkin aika tarkkaan jokaisen kiven, kannon ja nurkan, kunnes kuulin jotain ihme ininää...

No vittu, Vip siinä viereisessä tarhassa alkoi jotain inisemään, hehkutti että hänelläpä on täällä muija ja mulla ei.

Voi jumalauta.

Se on kyllä semmonen juttu että mulle ei vittuilla.

Mä sit näytin sille vähän muuvseja, ja raukka yritti jotain pomppia siinä mutta kyllä mua lähinnä nauratti ton läskin hyppelöt. Kyllä se vaan kuulkaa on niin että ori on ori ja ruuna nyt vaan on eunukki, eli mitäänsanomaton, turha kapistus.

Ensin pakolliset paskakasan haistelut...

...päällepaskomiset...

...ja lopputarkastus. Nyt tuoksuu hyvältä, voittajalta!
Sit se Vip alkoi jotain ulisemaan siinä aidalla...


You, talking to me???




Ei paljon kivet ja kannot haitannut menoa kun näytin Vipille närhen munat!

Uskoisin että nyt se on taas hetken hiljaa...

Pikkurouva Ransu

Tässä olis nyt pieni kuvapläjäys mun tulevasta heilasta, meinaan sit ku Eida on vanha ja ryppyinen, mä siirryn luontevasti näihin nuorempiin raskeveoihin! Onneks tolla Sarilla on tommonen nuori Ransu-rouva tossa framilla, niin siirtymä tulee sujumaan varmasti oikein kivuttomasti.
Vielä on epäselvää milloin pääsen toteuttamaan lemmenleikkejä Ransun kanssa, mutta eiköhän sekin päivä vielä koita. Harmi vaan että Ransu on häpäistä erään nuoren raskeveo-oriin toimesta, ja sillä on siis kavioliiton ulkopuolinen lapsi, toi Lemmy. No, eipä sitä ennenkään oo niin tarkkoja oltu näistä naisten statuksista!

Niin, niitä kuvia. Sari oli siis ratsastamassa ton Ransun kanssa tossa naapurissa, jossa Ransu on viettänyt kesälomaa.

Ai niin, satulavyö olis pitänyt kiristää...





Kaikkien kuvien photo credits Tanja Koivu
Okei okei, täytyy myöntää, vaikka tässä ollaankin vähän niinku työhevosrotua edustava yksilö, niin toi Ransu on aika näpäkän näköinen ratsu. Voi olla että se rouva ei joudu metsätöissä paljon itseänsä kuluttamaan, taitaa olla ratsun hommia vaan Ransulle.

Mulle on ihan sama mitä hän työkseen tekee, kunhan on sopivasti saatavilla kiiman aikaan!

Mun muija ja minipossu, siis mitä hittoa?

Olette varmasti huomanneet että mä hehkutan tota mun muijaa aika usein. Se nyt vaan on kaiken hehkutuksen arvoinen.

Tänään multa meni kyllä hetkeks maku siihen eukkoon, kun huomasin että se kaveeraa ton helvetin Possun kanssa. Meillä on Possun kanssa vielä kana kynittävänä, heti kun pääsen sen kanssa kahdestaan johonkin nurkan taakse niin annan palaa! Odottakaapa vaan!!

No, anyways, tossa muutama kuvatodiste ton Eidan vähän liiallisuuksiin menevästä ystävällisyydestä.





Toivottavasti toi eukko tulee järkiinsä yön aikana ja opettaa huomenna Possulle vähän tapoja!

Mmm paskaa ja minä maistoin! Ja söin, ja söin, ja söin.

Tänään oli vaihteeksi päivä jolloin ei satanut, ainakaan mitenkään mainittavasti. Sitä juhlistettiin laiduntamalla, ja pääsin pienelle laitumelle heti kun toi VatipääVip oli laiduntanut siellä hetken.

Ja kuten varmasti tiedätte, meillä orihevosilla on aika tarkat rituaalit laitumelle mennessä. Ensin haistellaan kaikki, siis ihan kaikki, paskakasat, ja tarvittaessa paskotaan niiden päälle omat paskat ihan vaan että kenellekään ei jää epäselväksi kuka on kingi. Siinä kuluu kuulkaa paljon paskaa, että pidetään ne ruokamäärät sitten riitävän isoina, ettei paska lopu kesken!

No, näin mäkin aloitin tänään hommani, mutta heti toisen paskakasan kohdalla jäi haistelut kesken ja siirryin suoraan maisteluun! Siis en voi käsittää miten hyvää paskaa toi VatipääVip oli paskonut, mä olin ihan euforisessa tilassa ja maiskuttelin vaan menemään! Kattokaa vaikka:




Mums mums!









Siis miten hyvää tää paska voi oikeen olla???

Sari oli tietty ihan rikki, sanoi että mulla on varmaan mahassa tai suolistossa jotain vikaa, jostain koleista se selitti. Sit sanos että rupee syöttämään mulle piimää. Hyi helevetti, pidä piimäs, mä jatkan tätä paskan syöntiä!!!Jos se on näin herkkua, niin eihän se voi tehdä mun suolistolle muuta ku hyvää!




torstai 21. elokuuta 2014

Mun muijasta tulee ratsuhevonen!

Eida oli tuossa eräänä päivänä oikein maastolenkillä!

Niin no, onhan se tietty ollu maastossa ennenkin, mutta nyt se oli noin niinku ratsun ominaisuudessa ekaa kertaa!

Sari meni rohkeasti ilman satulaa, Arska oli mukana henkisenä tukena ja hyvin niillä sujui. Ihan kävellen vaan kuulemma edettiin, ja kotiin tullessa oli yksi vähän jännempi tilanne, kun niiden takaa tuli joku mummo autonsa kanssa. Eida vähän hätkähti autoa, mutta Arska rauhoitti tilanteen ja kotiin päästiin vailla traumoja.

Siinä on muutama kuva mun muijasta. Siis Eidasta.



















Aah, mä niin rakastan tota muijaa...

Siis Eidaa.