Niin no, onhan se tietty ollu maastossa ennenkin, mutta nyt se oli noin niinku ratsun ominaisuudessa ekaa kertaa!
Sari meni rohkeasti ilman satulaa, Arska oli mukana henkisenä tukena ja hyvin niillä sujui. Ihan kävellen vaan kuulemma edettiin, ja kotiin tullessa oli yksi vähän jännempi tilanne, kun niiden takaa tuli joku mummo autonsa kanssa. Eida vähän hätkähti autoa, mutta Arska rauhoitti tilanteen ja kotiin päästiin vailla traumoja.
Siinä on muutama kuva mun muijasta. Siis Eidasta.
Siis Eidaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti