perjantai 27. kesäkuuta 2014

Tallinpitäjän new bff

Ystäviä ei saa arvottaa, toinen ei ole toistaan tärkeämpi, vaan pitää olla kiitollinen jokaisesta ystävästä, jotka pysyvät rinnallasi aurinkoisina ja sateisina päivinä.

Tästäkin huolimatta, mulla on uusi paras ystävä:



Hän on Taarup niittosilppuri, kavereiden kesken Monsteri. Pitää semmosta Monsterimaista ääntä töitä tehdessään.

Mutta miten ihana hän onkaan! Tämä laite kuuluu kategoriaan "Arskan kotiin raahaamat romut" joista en lähtökohtaisesti ole yhtään innoissani. Sitten se väkertää niiden parissa muutaman päivän ja saa niistä täysin toimivia vehkeitä! Tämä yksilö ei siis ollut läheskään tämän näköinen kun se meille tuli viime kesänä. Se oli niinsanotusti parhaat päivänsä nähnyt, mutta nyt, uusi maali pinnassa, osat repareerattu ja palanut työelämään.

Peräkärry on myöskin Arskan oma design, se on tehty jo vuosikausia sitten ja on toiminut karusta ulkomuodosta huolimatta tässä kotihommissa varsin hyvin. Nyt se istuu kuin nenä päähän tuohon Monsterin perään.

Käytännössä n. 10 minuutin ajolla peräkärry on täynnä vihreetä herkkua, ja siitä ruokkii nämä kotona olevat hevoset 3 kertaa, eli yhden päivän ruoat mahtuu tähän! Varsin kompaktia sanon mä.

Aikaa ennen Taaruppia, aloitin vihreän niittämisen ihan käsipelillä, viikatteella. Voitte kuvitella miten kipeät vinot  vatsa- ja selkälihakset ovat 1 hehtaarin niiton jälkeen. Eikä käsivarretkaan ihan vähällä päässeet. Tällä tavalla vietin muutaman kesän, ja pikkuhiljaa siirryin polttomoottorikäyttöiseen viikatteeseen, eli raivaussahaan. Sillä samat toimenpiteet tuli tehtyä nopeammin, vähemmillä lihaskivuilla ja muutenkin, elämä oli aika helppoa. Ei jäänyt enää muuta käsillä tehtävää duunia kuin ne ruohojen keräämiset pellolta kärryyn. Sekin oli ihan ok, mutta nyt kun olemme siirtyneet Monsteriaikaan, en voi käsittää miten olemme tulleet toimeen ilman sitä! Ja miten paljon aikaa taas säästyy kun ei tarvitse käsin niittää. Voi vaikka vähän ratsastella taas enemmän!

Ja kyllä allaolevat hevosetkin ovat täysin Monsterin lumoissa:





Kiitos Arska taas tästäkin romusta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti