tiistai 6. elokuuta 2013

Minustako tuntihevonen, kiitos mutta ei kiitos

Tuumin tuossa tiistaipäivän että ei varmaan tänään jouduta töihin kun ensin päivällä oli niin kuuma, ja illalla tuli tuohon pihaan heinäkuorma jota Sari ja Arska purki jonkin aikaa. Ei kai sen jälkeen enää mitään töitä tehdä, eihän???

Väärin arvattu, kello 22.00 Sari päätti vielä lähteä ratsastamaan, ja jo nöyränä arvasin että mut se taas kaappaa mukaansa. Ja nyt se otti vielä Arskankin mukaan, piti kuulemma kuvata mun etenemistä tossa pellolla.

Voin kertoa että mikään ei ole tylsempää kuin kiertää ympäri peltoa. Kuulemma maailmassa on jotain tuntihevosia jotka joutuu kiertämään hiekkakentällä päivästä toiseen, vain ratsastaja vaihtuu välillä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mulla heräsi vähän sympatiat niitä hevosia kohtaan, koittakaa toverit jaksaa, ei ole mun hommaa, ei sit millään.

Suoritin vaaditut asiat pahemmin vastustelematta, kun tiedän jo että sillä tavalla pääsee nopeammin kotiin. Sarilla on semmonen systeemi että vaikka töitä tehtäisiin usein, niitä tehdään vaan niin vähän aikaa kerrallaan ettei ihan ehdi vituttaa. Tai siis työt lopetetaan kun on vielä mukavaa. Sopii mulle, vaikka en tosta mukavasti niin tiedä, mukavinta olis paneminen, mutta ei siitä sen enempää.

Tossa on nyt sit muutama video, käyntiä, mummoravia, kevyttä ravia ja jotain etuosankäännöksen alkeita. Noi käännökset on mulle vielä aika vaikeita, ja teen niitä vasta toista kertaa, sen takia siinä vähän haparoidaan. Mutta uskon kyllä nousevani etuosankäännösten mestariksi hetkenä minä hyvänsä!!!

Tässä mä niinku kävelen, toi kuva on vähän epätarkka kun oli jo aika hämärää. Niin, mulla oli iltavuoro.

Tää on nyt sitä kuuluisaa mummoravia, maisemat ei vaihdu nopeaan, tuuli ei viuhu korvissa mutta mukavaa on!

No enpä tiedä mennäänkö tässäkään hurjaa vauhtia, sen verran sentään että toi Sari pystyy keventämään.

Ja tässä nyt sit ihmetellään sitä etuosankäännöstä. Faktaahan on se että tässä kaupungissa on vaan yks sheriffi, ja se oon mä!
Mitä mä sekoilen, faktaahan on tietty se että kaikki hevoset osaa luonnostaan nää kaikki jutut joita ratsastajat haluaa meidän tekevän, mutta eri asia on se miten me opimme niiden käskyjen avulla ne tekemään.
Ja yks muuttuja on tietysti se, halutaanko me niitä just sillä hetkellä tehdä!

Ja laitetaan tähän loppuun vielä vähän musaa, eilen tapahtui meinaan semmonen juttu että tää blogi täytti yhden vuoden!

Sen kunniaksi tän hetken kovin biisi:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti