Askel lähempänä miehisyyttä

Tänään oli Lemmyllä suuri päivä. Ihmiselämässä ripille pääsy taitaa vastata tätä tapahtumaa jota meillä tänään juhlittiin. Lemmy Longlegs nimittäin sai hyvästellä varsariimunsa ja vaihtaa sen siis astetta isompaan, lähes isojen poikien riimuun!

Tällä riimulla on menty syntymästä asti, enää ei ole säätövaraa siis yhtään.

Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin ei tämäkään versio kauaa kestä ennen kuin kiristää.

Se oli aivan tohkeissaan siitä, ja tänään se jopa käveli tarhasta talliin niin että ei kertaakaan yrittänyt purra Saria. That almost never happens!!! Tosin sit taas matkalla tallista tarhaan pikkupaholainen oli taas palannut, ja Sari sai vähän kyytiä! Hahaa, mä niin nautin että joku muukin koettelee Sarin hermoja ettei ne kaikki hommat jää mulle! Voin sit hyvillä mielin lähteä Joensuuhun kun tiedän että tänne jää joku jatkamaan mun perintöä.

Ton Lemmyn juhlallisuuksien lisäksi Raaka-Arska pääsi ohjas-ajotreeneihin ja allekirjoittanut pääsi yön hämärinä tunteina vielä maastokävelylle. Tekee kuulemma ihan hyvää eilisen treenin jälkeen vähän verrytellä rauhallisella maastokävelyllä. Mulla on vähän toisen takajalan kinner kipeä, Sari huomas sen eilen kun oltiin tossa kentällä. Voipi olla että se otti vähän itseensä kun luin lakia niille saatanan friisiläisille sun muille turhille hevosille, ja otan nyt toisella takajalalla vähän lyhyempää askelta ku toisella. En kuulemma kuole tähän vaivaan, nyt saan siihen semmosta Back On Track-hoitoa ja aloitettiin Cartivet-kuuri. Sari saa luvan ottaa kuvan siitä kinnersuojasta joku päivä että näette millaisiin sukkiin mua täällä puetaan.

Täytyy myöntää että tässä päivässä ei ollut montakaan ikävää hetkeä, voi kunpa kaikki sunnuntait olis tämmösiä!