keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Loimigate osa 1

Voi jumalauta, nyt on paha paikka. Toi Sari osti tähän talouteen uuden loimen. Se ei oo kuulkaas mikään naurun asia, sillä nyt se voi yhtäkkiä saada päähänsä verhota mun jumalaisen vartalon keinokuituun... Millä mä sit elvistelen, kun mun lihaksia ei näy minkään kledjujen alta?

Sari yritti kovasti selitellä hankintaansa, että oli niin halpa ja oli kerrankin riittävän ison kokoinen, kun kuulemma meille oikean kokoisille hevosille ei aina ole niin helppoa löytää loimia. No, voisko olla kyseessä ihan semmonen salaliitto että me tosihevoset ei loimia tarvita, niin sen takia markkinoilla ei niitä ole, kysyn vaan.

Oli miten oli, se loimi nyt on jo kotiutunut, joten ei varmaan auta muu ku asennoitua siihen riittävän välinpitämättömästi, ja toivoa että Sari unohtaa tommosen kotkotuksen heti alkuunsa.


Kyllä siinä mainoskuvassa niin laukataan tuulen lailla...
Et kai sä sitä loimea mun päälle laita???

Ei jumalauta mitä nöyryytystä, ja tää riepu ahdistaakin...

Just, oikeen heijastimet että villihevonen varmasti löytyy pimeyden keskeltä. Vapaudenriistoa.

Tää on joku ihme TV-shop-tuote, megamaster2000.

Ja nyt on persekin valaistu, kiitti vaan....
Jaahas, tähän voi näköjään kirjoittaa yhteystiedotkin. Se on ihan hyvä, niin voi loimi päällä karanneen hevosen palauttaa takaisin kotiin. 
 Että semmosta nöyryytystä tänään. Tää loimi (vaikka lähtökohtaisesti sitä inhoankin) oli itseasiassa ihan hyvän kokoinen ja toi Sari sanoi että nää Shires-merkin tuotteet on tosi hyvälaatuisia. Kuulemma tätä loimea testataan muillekin jäteille, Niilolle ja Eidalle ainakin. Mä kyllä toivon että Eidaa ei kahlita vaatteisiin, mä niin tykkään katella sitä nakuna! Niilolla ei niin väliä, sen vois vaikka taikoa taikaviitan avulla näkymättömäksi.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, jouluaattokin näytti alkavan lumisateella!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti