Kyllä se joulu on ihmeellinen asia. Se saa näissä ihmisissä aikaan erikoisia reaktioita.
Tänään aamulla Sari antoi meille kaikille porkkanat, eikä siinä vielä kaikki, hän antoi ne omasta kädestään.
Ei varmaan teidän korviin kuulosta mitenkään ihmeelliseltä, mutta täällä natsimaassa me ei saada ikinä mitään herkkupaloja. Jos joku viaton ohikulkija niitä meille joskus tuo, me syödään ne ruokakupista tai maasta, ei ikinä kädestä.
Että kyllä se tämänaamuinen oli ihan once in a lifetime-tilaisuus. Ja luonnollisestikaan Niilo ja Lemmy ei edes osannut syödä niitä porkkanoita. Pölöt.
Kunpa joka päivä olisi joulu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti