Pojasta polvi paranee, sanovat

Meillä on täällä Laitilassa nyt pakollinen massakausi, kun toi Sari näyttää olevan niin kipeä niistä ihme tatuoinneista ettei pysty kiusaamaan meitä ku pakollisilla ruokintaan liittyvillä toimenpiteillä. Voi harmi, sanon mä, just ku olisin kaivannut kunnon maastolenkkiä! Eli kuulemma vielä tämä viikko saadaan olla rauhassa, katotaan josko viikon loppupuolella tapahtuis edes jotain aktiviteettia. Sit se Sari onkin taas alkuviikon jossain reissussa, ja toi Arska saa kiusata meitä vuorostaan.

Tässä ei nyt oo muutakaan tähdellistä kun koittaa saada teille aikaiseksi muutamia postauksia joita olis pitänyt tehdä jo aikaa sitten, ja otetaanpa ensin käsittelyyn meikäläisen viime vuonna syntyneet varsat!

Näiden Suomessa syntyneiden lapsosten lisäksi minulla on erityisen upeita lapsukaisia myös Virossa, mutta ihmetellään niitä sit myöhemmin.

Kuten jo kerroinkin, vuosi 2011 oli kertakaikkisen upea tämmöiselle hormonaalisesti ylikierroksilla käyvälle sonnille, tammoja vieraili luonani Korholassa 4 kappaletta! Ja tämmöstä jälkee siitä sit tuli:

5.5.2012 sain kunnian yöllä seurata Eidan synnytysprosessia, ja täytyy sanoa että kun varmistin että poikani Vahva-Igor oli onnellisesti syntynyt ja jalkeilla, mun oli pakko kellahtaa itse unten maille, niin koville otti toi synnytys! Eipä sitä iloa pitkään kestänyt, sillä saman päivän iltapäivällä Eida ja Igor vietiin jo hevossairaalaan, jossa Igorilla todettiin vakava verenmyrkytys ja Eidalla istukkatulehdus. Nämä kaikki johtivat siihen että Igor taisteli sairaalassa 3 viikkoa kaikkia mahdollisia pöpöjä ja tulehduksia vastaan kaikilla mahdollisilla lääkkeillä ja toimenpiteillä. Tuona aikana tapahtui muutoksia selvästi parempaan, mutta viimeisenä Igor sai vielä niin vakavan tulehduksen, että se vei pikkumiehen voimat aivan täysin ja ainoa inhimillinen vaihtoehto oli sen lopettaminen. Tämä oli meille kaikille todella kipeä hetki, mutta joskus elämä vie meitä ihmeelliseen suuntaan. Eida palasi siis 3 viikon jälkeen kotiin yksin, ja me yritimme pikkuhiljaa palata takaisin arkeen.

Igorista ei ehditty ottaa kuin muutama kuva kotona, ja joitain kuvia sairaalasta.

Tässä ollaan kotosalla ja ihmetellään Igorin hurmaavia luppakorvia

Sari ja Igor, vakavissa sairaalatunnelmissa

Onneksi Eida oli turvanmitan päässä, pääsi antamaan vierihoitoa kokoajan.

Ylläolevat sairaalassa otetut kuvat on ottanut Saija Huttunen.

Eidan synnytyksen jälkeen oli vuorossa Hevi, joka synnytti potran oripojan Variant 26.05. Kovasti näyttää poika tulevan äitiinsä, ainakin ruumiinrakenteensa puolesta! Saas nähdä mitä jaloja ominaisuuksia pikkuherra Variant perii multa, toivottavasti ainakin ripauksen itsetietoisuuttani, pitäähän ihmisten nyt jostain tunnistaa minun jälkeläiseni!

Kuvissa siis herkkupeppu Hevi ja poikani Variant Kerimäellä kesällä 2012. Kirkaskatseinen poika, pitää myöntää! Kovasti on kuulemma tasapainoinen luonteeltaan, on varmasti ottanut mallia emästään, joka otti elämän kyllä lunkisti!
Kuvat on ottanut Aira Kirmanen.

Kerimäeltä siirryttiin Tammisaareen, jossa vilkas emäntä Hermeliine synnytti tämän kesän ainoan tammajälkeläiseni, kaunokaisen nimeltä Vilda. Vilda syntyi 06.06. ja on kuulemma todella topakka tyttö, hahaa, koittakaapa kestää Helena ja Kim tämän itsetietoisen tamman kanssa!

Kuvan on ottanut Kim Molander. Kuvissa on vielä vähän vaikea havaita Vildan oikeaa väriä, kuulemma on tosi erikoinen, ja keväällä taas tulee uusi yllätys, kun talvikarva vaihtuu ties minkä väriseksi!

Ja sokerina pohjalla, 17.06. Vironia varsoi oripojan Verner.
Olette varmaan kuulleet sanonnan "toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä". Niinpä niin, meikä tykkäs kesällä vähän molemmista!!! Toi Vironia on katsokaas Eidan varsa, ja mä en vaan voinut olla panematta sitäkin, kun se varta vasten mulle siihen nenän alle tuotiin! Yritin kyllä mainita että ilmeisesti sekä äidin että tyttären paneminen ei ole yleisesti suotavaa, mutta eipä mua taaskaan kuunneltu, joten uhrauduin uhanalaisen rotumme puolesta, jälleen kerran!!! Voi tätä jalostusoriin raskasta elämää!

Vernerin ja Vironian kuvat on ottanut Sanna Tarkiainen.

Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikki tammanomistajia että toitte minulle kaikki ne ihanat naiset näytille "tulin, näin, panin" oli mottoni tuona rakkauden kesänä! On ilo seurata näiden jälkeläisteni kasvua ja samalla haaveilla tulevan kesän herkkupepuista!!!

Ladies, I am at your service again this summer!!!

Valmet, the stud