maanantai 7. tammikuuta 2013

Aurinkoinen sunnuntai, kyllä kiitos!

Tänään oli aika rento päivä. Hyvin nukutun yön jälkeen saimme aamuruoat sisälle, kun meillä oli harjaussessiot heti aamuruokien jälkeen. Ei haittaa, vaikka vähän pidempään joutuu olemaan sisällä, kunhan käskystäni vievät mut ulos!!! Oon yrittänyt käskyttää tota Saria myös monissa muissa asioissa, mutta jostain syystä se ei tottele mua niin ku haluaisin. Esimerkiksi tiettyyn aikaan illasta alan potkia tarhan aitoja, kun mahaa jo kurnii. Voin kertoa että ihan niin kauan saan potkia kun ruutia riittää, sillä kuulemma joka kerta kun potkin aitoja, ruoan perille toimittaminen kestää aina vaan kauemmin. Siis käsittämättömän huonoa palvelua, täällä siis pitää niitä ruokia odottaa, eikä niitä saa käskystä tuohon turvan eteen. Onkohan muilla talleilla tottelevaisemmat palvelijat? Pitääkö tässä ruveta miettimään tallin vaihtoa, vai mahtaako toi Sari oppia ikinä mun tavoille?

No tänään sen harjaussession jälkeen oli vuorossa taas, arvaatte varmaan, ratsastushetki sunnuntain kunniaksi. Aargh, se on niin tylsää. Mä testasin tänään vähän ton Sarin kärsivällisyyttä, mutta ihan turhaan. En mä muuta tehny ku ennen ratsautumista en vaan malttanut seistä paikallani. Ihan älytöntä, kun siirsin edes yhtä jalkaa niin Sari oli heti siirtämässä sitä takaisin omalle paikalleen. Siitä kun siirsin hetken kuluttua toista jalkaa, Sari siirsi sen taas takaisin omalle paikalleen. Voi perkele mitä touhua, se on kuulemma sen ruotsalaisen ajomestarin juttuja toi älytön paikallaan seisominen. No, niinhän siinä taas kävi että Sari pääsi muutaman keskustelutuokion jälkeen selkään, ja samat raastavan tylsät kikkailut jatkui. Kuulemma vaikutan niin kypsältä tähän touhuun, että siirrytään varmaan seuraavaksi joko isommalle areenalle tai maastoon, riippuu vähän keleistä. Liukasta ei kuulemma saa olla, kun mulla ei oo niitä kenkiä.

Tolla pikkupojalla eli Niilolla on vähän tylsää tällä hetkellä, sitä kiusaa sekä kurarupi, jota sillä on takajaloissa ja ne vaatii vähän tarkempaa hoitoa ja lisäksi sillä on maha vähän kuralla. Kaikkea on kokeiltu, ja nyt vaikuttaa siltä että sillä saattaa olla matoja. Vähän ihmeellistä, sillä meillä on inhottavat madotussessiot aina tasaisin väliajoin, mutta nähtävästi jotkut madot aina selviää niistä, ja sit saattaa kiusata joitain hevosia oikein kunnolla. Toi Sari kerää meidän paskaa johonkin pussiin ja eläinlääkärit sit tutkii onko siinä madonmunia. Katotaan miten käy, ja selviääkö ton Niilon mahavaivat sillä.

Tästäkään päivästä ei ole valitettavasti kuvia, kun kuvaaja oli tällä kertaa metsätöissä kun olis tarvinnut olla kuvaamassa. Laitan teille vähän musaa, niin saadaan vähän interaktiivisuutta tähänkin postaukseen!

Ehkä tästä biisistä saatte tekin vähän sitä periksiantamattomuutta jonka avulla täällä riehutaan joka ikinen päivä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti