Vihdoinkin koitti se päivä (tai yön puolellehan toi taisi mennä) että mä pääsin näyttämään Niilolle kuka näitä tiluksia hallitsee!
 |
| Hallitsija |
Eilen illalla Sari päätti laittaa meidät vierekkäisiin karsinoihin jotta saamme siinä sit puhista ja selvittää välimme, näin turvallisesti kaltereiden välistä. Kyllä me aiemminkin ollaan samaan talliin mahduttu (juuri ja juuri) mutta meitsi on toisessa päässä tallia ja Niilo isottelee toisessa päässä, joten lähikontaktiin ei olla päästy.
Mutta nyt päästiin.
Se oli heti selvää että Niilo yritti jotain puhista siinä, ihan eri tavalla ku ennen, luulee olevansa nyt niin aikuista oria että.
Mä kerroin erinäisin sanankääntein aika nopeasti että valta ei ole vaihtunut eikä kyllä tulekaan vaihtumaan niin kauan kuin mussa henki pihisee. Mun sanankäänteet kuulemma kuulosti verrattain siltä kuin sikaa tapettais, henkilökohtaisesti en aio ottaa tuohon kommenttiin kantaa muuta kuin toteamalla; MYLVINTÄÄ!!!
Niilo yritti jotain sekoilla siinä, mutta mä paiskin lapaa väliseinään sen verran uhmakkaasti että hirveen pitkään se Niilokaan ei viittinyt siinä kokeilla.
I still got it!
Sari oli vähän kahden vaiheilla että uskaltaako jättää meitä yöksi vierekkäin, mutta kai se ajatteli että menköön saatana jos on mennäkseen. Talli on ainakin rakennettu meitä silmälläpitäen, joten jos nyt rakenteet pettää niin se on jo huonoa tuuria! Oli se kyllä nähnyt jotain painajaisia musta, mutta ei siitä sen enempää.
Aamulla homma oli sitä myöten selvä, Niilo oli tajunnut oman paikkansa ja mä pystyin jopa ottamaan pikku nokoset, otti meinaan voimille tommonen yhtäkkinen elvistely!
Tästä upeasta tahtojen taistelusta on oikeen videopätkäkin, mutta jostain teknisistä ongelmista johtuen sitä ei ainakaan nyt tähän postaukseen saada.
Jos teknisiä ongelmia ei saada selätettyä, Sari lupas ottaa uuden videopätkän tilanteesta. No, voin mä toki uhrautua uudemman kerran taistelemaan...
